Vizuri sana watoto

Raun joululoman  Suvi ja Venla pääsivät vihdoin kunnolla kiinni työharjoitteluunsa ja päiväkodin arkeen. Osa lapsista alkaa jo käymään tutuiksi, vaikkakin haasteellisuutta toimintaan tuo muutamien lasten asteittainen siirtyminen kouluun sekä uusien päiväkotilasten satunnaiset vierailut ennen lopullisia päätöksiä. Olemme jo päässeet pitämään lapsille erinäisiä tuokioita, ja tässä postauksessa teemme kahden viikon ajalta läpileikkauksen siitä, miten toiminta on sujunut pienien lasten kanssa, joiden kanssa yhteinen kieli rajoittuu kahdesta kolmeen sanaan.

Kuten jo harjoittelupaikkoja esiteltäessä tuli ilmi, on päiväkodin perinteinen päivä melko simppeli; aamulla lastentarhanopettaja Jackline pitää lapsille opetusta, jossa painottuvat swahili, englanti ja matematiikka/numerot. Opetustuokion jälkeen lapset toistavat pari kertaa rytmikkään hokeman "Visuri sana watoto" (erittäin hyvät lapset/erittäin hyvä lapset) taputuksen säestyksellä. Tapa oli hieman erilainen länsimaiseen kulttuuriin verrattuna, mutta erittäin hyvä päätös onnistuneelle tuokiolle. Opiskelun jälkeen tarjoillaan aamiainen, joka on yhtä päivää lukuunottamatta ollut puuronkaltaista ruokaa. Eräänä päivänä poikkeusaamiaisella oli teetä ja vaaleaa leipää (ilman lisukkeita). Länsimaalaisille tämänkaltaiset aamiaiset voivat kalskahtaa yksipuolisilta, mutta voi miten hyvällä ruokahalulla se Raun lapsille maistuukin! Aamiaisen jälkeen alkaa vapaa tuokio, joka on myös usein meille näytönpaikka. Tällöin pidämme tuokioita (niistä tuonempana lisää) ja lapset leikkivät vapaasti. Leikkituokiot ovat nekin samaa kaavaa noudattavia; päiväkodilla on kaksi korillista mitä sekalaisempia leluja (ja lelujen osia) ja ne kipataan huikean riemunmetakan säestyksellä lattialle. Lapset hyökkäävät ahnaasti lelujen kimppuun, ja intoa ja leikkiä piisaa jopa rikkinäisesta heijastimesta! Lelut ovat suurimmalta osin lahjoituksia, ja niiden kunnon omin silmin nähneenä voimme rehellisesti sanoa, että uudet lahjoitukset ovat hyvin tervetulleita! Mikäli Sinulla on siis intoa lähettää Raun lapsille uusia leluja tai avustaa niiden hankinnassa, ota yhteys Sama Aurinko ry -nimiseen yhdistykseen, tai laita meille viestiä.

Näytimme lapsille suomalaisten keskuudessa suositun jouluklassikon, Lumiukon.

Noin tunnin leikkituokion päätteeksi kellon lyödessä kaksitoista, lapset korjaavat lelut kuuliaisesti opettajan käskystä laatikoihin. Korjaillessa lapset säestävät toimintaa jonkinlaisella hokemalla, jonka sisällöstä emme ole vielä saaneet selvyyttä. Tilan siistimisen jälkeen lattialle levitetään matot, ja niiden päälle seinustalta kaadetaan hieman jo kuluneet patjat, joille lapset heittäytyvät levolle - ilman vastaväitteitä. Tunnin unien aikana työntekijät valmistelevat lounasta ja keskustelevat keskenään. Tällöin myös me olemme saaneet myös hyvää swahilin opetusta, sekä kuulleet lisää päiväkodin sen hetkisistä asioista. Kun lapset heräilevät, syödään lounas. Se on usein olosuhteisiin ja varallisuuteen nähden hyvin ravitseva ja monipuolinen, mikä onkin kasvavalle ja köyhistä oloista tulevalle lapselle erittäin tärkeää. Esimerkkiateriana on tarjoiltu riisiä papujen ja vihanneshöystön kera. Lounaalla mukana on aina myös tuoretta hedelmää. Lounas aloitetaan rukoilulla, ja nautitaan hyvällä ruokahalulla. Tansanialainen vieraanvaraisuus ja yhteisien ruokailujen tärkeys näkyy lounaan aikana, sillä myös me saamme eteemme lautaset, joissa on muutama pala tuoreita hedelmiä. Otamme tarjotun aterian aina kiitollisena vastaan. Lounaan jälkeen lapset siirtyvät hiljakseen kotiin, ja moni taittaa matkan yksin.

Päiväkodin keittiössä ruoka valmistuu näppärästi.

Miten lapset sitten pääsevät Raun päiväkotiin? Kaikille alueen lapsille ei ole mahdollisuutta päästä päiväkotiin, sillä tulijoita on paljon, ja päiväkodissa voidaan pitää n. 30 lasta kerrallaan, Lasten vanhempien kanssa pidetään palavereita ja Sama Aurinko ry:n edustaja keskustelee opettajan kanssa. Valitettavasti kaikki lapset eivät päiväkotiin pääse, mutta he jotka pääsevät, saavat kultaakin kalliimman pohjan koulutusjärjestelmään osallistumiselle.

Värien opettelua leikin varjolla.

Olemme järjestäneet musiikillisia ja laulullisia tuokioita, sekä taiteellisen tuokion, Raun lapset nauttivat musiikista ja tanssista, jotka ovatkin erittäin vahvasti esillä myös yleisesti tansanialaisessa kulttuurissa. Tanssi on spontaania ja koostuvat melko samankaltaisista liikkeistä, ja lauluun lähdetään mukaan empimättä ja kovaan ääneen. Koimme myös iloisen yllätyksen, kun lapset ryhtyivät laulamaan ja leikkimään suomalaisia perinteisiä lasten laululeikkejä. Tästä ehdottomasti suloisin esimerkki on Jänis istui maassa. Lapsien suusta kuultuna sanat menivät jotakuinkin näin: janis istui maasa, tookkuuen, tookkuen. Mika sul ojanone, kun et enaa huppele? Huppaa pjois, huppaa pjois, hjuppaaa poois".

Askartelimme yhdessä lasten kanssa käsipuun, siitä tuli aikas upee!

Esiintymistä ja toiminnallisuutta rakastavat lapset tykästyivät erityisen paljon erääseen leikkiin, jonka heille vartavasten räätälöimme. Leikki alkaa musiikin soittamisella, jonka aikana lapset voivat vapaasti tanssia. Musiikki pysäytetään ajoittain äkisti, ja samantien esille nostetaan eläinkuva. Lapset tunnistavat eläimen, ja alkavat nopeasti improvisoimaan kyseistä eläintä. Riemun ja metelin määrä on suunnaton, kun 30 lasta heittäytyy lattialle leikkimään krokotiilia (swahiliksi mamba)!

Suvi näyttää mallia, miten kifaru (sarvikuono) tehdään.

Yhteisen kielen puute aiheuttaa yllättävän vähän ongelmia leikkituokioissa. Lapset tiedostavat hyvin huonon swahilintaitomme, ja kommunikoivatkin kanssamme paljon eleillä ja ilmeillä. Raun lasten kanssa toimiessa on myös saanut viimeisen varmistuksen sille, että onnistunut ja aktivoiva leikki ei vaadi puhetta. Vaikka kommunikointi on puutteellista, on se erittäin aitoa kummankin osapuolen keskittyessä tilanteeseen 110 prosenttisesti. Lapset ottavat myös paljon vaikutteita, ja peilaavat oudon vaalean länsimaalaisen toimintaa ja puhetta hymy huulilla. Välillä tulee kuitenkin tilanteita pienimpien lasten kohdalla, että he selittävät pitkiäkin lauseita swahiliksi meille ja odottavat meidän myös ymmärtävän. Aina tuokiot eivät kielimuurin vuoksi ole menneet juuri kuten on suunniteltu, mutta lasten osallistumisen ilo ja tuokion aiheuttama riemu ei ole haitannut alkuperäisen suunnitelman uudelleenmuuntautumista. Ajoittain turhautumista aiheuttaa myös se, kun ei pysty kielimuurin takia puuttumaan lasten välisiin riitatilanteisiin. Meidän pitänee opetella swahilia ahkerammin!

Hämähäkinseitti!

Lapset ovat erittäin halukkaita tulemaan lähelle ja ottamaan kosketuskontaktia. Vaaleaa ihoa sivellään ja ihmetellään, ja kun istuu alas, huomaa olevansa kymmenen pienen tumman silmäparin piirittämänä kaikkien halutessa kosketusetäisyydelle. Aina he eivät muuta edes kaipaa. Vierastaminen unohtui jo ensimmäisen työpäivämme aikana, ja lapset omaksuivat tulokkaat hyvin nopeasti.

Päiväkodin nuorin päikkäreillä.

Ensimäinen kuukausi Tansaniassa on nyt takana, ja kaksi edessä. Vaikka maaliskuussa palaammekin takaisin kylmään pohjolaan omien kiireidemme keskelle, olemme varmoja, että Raun lapset jäävät mieleemme pitkäksi aikaa.

Koska kertaaminen on opintojen äiti, painotamme vielä, että jos haluat tukea Raun päiväkodin toimintaa tavalla tai toisella, vieraile Sama Aurinko ry:n nettisivuilla (http://www.samaaurinko.fi/) tai ota yhteyttä meihin. Oli lahjoituksesi sitten muutama euro tai vaikkapa uudet sukat rikkinäisten tilalle (uskokaa pois, hajonneita sukkia siellä näkee erittäin paljon) koko päiväkodin katraalle, on apu aina tervetullutta.

Vizuri sana watoto! Vizuri sana te kaikki siellä ruudun toisella puolella!