keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Ajatuksia matkailusta


Puolitoista viikkoa Tansaniassa on mennyt niin epätodellisissa tunnelmissa, että mieliala menee omassa pääkopassa hurjaa vuoristorataa. Toisena hetkenä on kova ikävä Suomeen, toisena hetkenä kaikki tuntuu täällä niin upealta. Tähän maahan on helppo ihastua. Sen luonto, maisemat sekä iloiset ihmiset luovat sellaisen kokonaisuuden, mistä ei voi olla pitämättä. Lueskelin viikonloppuna Helsingin Sanomista Riku Rantalan kirjoittamaa kolumnia Raha tekee onnelliseksi vain, jos sillä ostaa matkan. Reilu viikon kokemuksella täällä voisin jo allekirjoittaa tuon sanoman. Samaa sanomaa julistetaan Riku Rantalan ja Tuomas Milonoffin uudessa kirjassa: Mad Success - Seikkailijan self help. Aloitin juuri kirjan lukemisen ja suosittelen sitä teille, kunhan saan sen luettua.

Olen monesti pohtinut omassa elämässä, mitä onnellisuus on. Viime viikonlopun retkemme Lake Chalalle antoi esimakua tästä onnellisuuden tunteesta. Tietoisuus paikasta, upeat maisemat sekä lämmin ilma olivat niin huikea kokemus. Lake Chala oli vasta ensimmäinen retkemme tällä reissulla, mutta odotamme innolla seuraavia! Kuten safarista olen jo kuullut, että se on jotain niin hienoa, ettei sitä voi käsittää. Eilen suunnittelimme innostuneina myös muita retkiä ja huomasimme, että viikonloput täyttyvät yllättävän nopeasti. Toivottavasti ehdimme kokea kaiken, mitä haluaisimme. Reissu vasta alkanut ja meitä jo huolestuttaa, että se loppuu liian nopeasti.

Jambo!


Vaikka maa ihastuttaa meitä, on kaikella myös kääntöpuolensa. Erityisesti työpaikoillamme olemme jo törmänneet ehkä jopa kauhistuttaviin asioihin. Kulttuurierot huomaa selkeästi ja hyvinvointivaltiosta tulleen on vaikeaa ymmärtää, miksi täällä toimitaan niin erilailla. Kaikesta huolimatta ihmiset näyttävät onnellisilta ja nauravat ääneen paljon. Tähän kulttuuriin kuuluukin iloisuus ja negatiivisia tunteita ei niinkään näytetä. Kun paikallisia ihmisiä vertaa suomalaisiin, tajuaa onnellisuuden oikeasti olevan suhteellinen käsite. 

Huomenna meidän on tarkoitus viettää joulua TVL-perheemme kesken. Valmistimme eilen yhteistuumin jouluruokia valmiiksi. Luvassa on ainakin porkkana- ja bataattilaatikkoa sekä riisipuuroa. Koska osa valmistusaineista loppui kesken tai niitä oli unohdettu ostaa kaupasta, teimme niitä itse. Siirappi ja korppujauhot valmistuivat hyvinkin näppärästi. Olemme siis jo omaksuneet tämän Afrikkalaisen, omavaraisen tyylin valmistaa ruokaa! (Venla)

Opimme käyttämään keittiön teknisiä laitteita.

Voihan pomppivat porkkanat!
Talolla valmistuivat myös joulupiparit lapsivankilan pojille.


Toivotamme kaikille hyvää ja rauhallista joulua! Syökää hyvin ja viettäkää aikaa lähimmäistenne kanssa. Polepole!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti